Norsu-tunika

Norsut (ja puput, hauvat, kissat, hepat, possut ja kaikki muukin pehmeä ja pyöreä) ovat meillä tällä hetkellä kovassa huudossa. Niinpä Neiti Näpsäkän piti saada myös oma "noosu"-tunika. Kankaat löysin Metsolasta, ihanan velourkuvan Hanhelista, mutta oikeita kaavoja ei sattunut eteen juuri silloin, kun olisi ollut sopiva leikkelyfiilis. Ystävät tietävät, että olen monessa asiassa melkoinen hätähousu. Yleensä se on pelkästään huono juttu, mutta joskus onnistuukin. Niin kuin tällä kertaa, kun päätin leikellä kankaat silmävaraisesti.

 

Malli: vapaalla kädellä saksittu

Kankaat: paksu joustofrotee ja resori Lasten Metsolasta

Silitettävä velourkuva: Hanhelista

Koko: 80-86

Harmikseni huomasin, että resorin vihreä väri on aika kaukana norsu-kuvan limenvihreästä. Mutta no joo, meillä ei olla niin tarkkoja muistakaan jutuista, joten ehkä pystyn elämään tämänkin asian kanssa...

Koti puettu syksyyn

Laskin eilen päiviä jouluun ja säikähdin. 50! Mihin tämä syksy on hävinnyt? Tuntuu, että vastahan minä istuttelin kukkapenkkiin kukkasipulit ensi kevättä varten ja nyt pitäisi jo alkaa kaivamaan esiin jouluvaloja ja -pöytäliinoja. Varmaan sanomattakin selvää, että meillä ikkunoissa roikkuivat vielä äsken valkoiset kesäverhot, jotka pimeiden ilmojen tultua alkoivat vaikuttaa tosi ankeilta ja kylmiltä. Tarvittiin lisää väriä ja lämpöä. 

Jostain syystä minun on ollut todella hankalaa päättää sopivia verhoja meidän olohuone-keittiöön. Tila on melko suuri ja seinät vaaleat (en jaksa maalata), joten verhoilla on suuri rooli tilan tunnelmanluojana. Tänä syksynä sopivaa verhokangasta etsittiin Tukholmaa myöten, mutta mitään sydäntäsykähdyttävää ei oikein löytynyt. Suurin syy siihen taisi olla, etten itsekään tiennyt yhtään, mitä olin etsimässä. Viikko sitten maanantaina satuin piipahtamaan Kodin Ykkösessä ihan muilla asioilla, kun tämä kangas sattui silmiini ja suorastaan huusi: "Ota minut mukaan"!! Kuinka ollakaan, tavaratalossa oli parhaillaan 30 % alennus kaikista verhokankaista. Tuntui suorastaan kohtalon johdatukselta.

Kankaassa on kaikki ne värisävyt, joita on aina löytynyt meidän kotoa. Sitä lähti siis mukaani reilut 10 metriä. Ihana kangasmyyjä vinkkasi lisäksi hauskasta poimutusnauhasta, jolla saa verhoihin saman laskeutuvuuden, kuin rengasverhoilla. Kyseinen nauha ommellaan verhojen yläosaan ja verhotanko pujotellaan nauhassa olevista lenkeistä niin tiheästi tai harvasti kuin omaa silmää miellyttää. 

 

Tilaan tuli hetkessä enemmän lämpöä ja väriä. Tykkään suunnattomasti myös kankaan raidoituksesta.

Tässä yhteydessä voisin esitellä myös meidän kylpyhuoneeseen virkkaamani maton. Halusin tilaan jotain muuta kuin kaupasta löytyvät pesuhuonematot ja kun näin tämän ohjeen Modassa (3/2009), tartuin välittömästi koukkuun. Matto on ihanalla tavalla vanhanaikainen ja vähän hassu. Maton kude on hempeän vaaleanpunaista, vaikkei se kuvissa siltä vaikutakaan. Väri passaa kivasti ruskean lattialaatan pariksi.

Ohje: Juhannusruusu, Moda 3/2009. Löytyy myös Kangasaitan sivuilta.
Kude: Kangasaitan Lilli-ontelokude, noin 1,2 kg
Koko: halkaisija noin 1 m