Tädin murulle

Tällä viikolla minulla on ollut satumainen onni tulla Tädiksi. Samalla myös Neiti sai ensimmäisen serkun. Vauvan syntymistä odotellessamme olimme Neidin kanssa aloittaneet tämän vauvapeiton ompelun; neiti valitsi kankaita, minä leikkasin ja kursin kokoon. Ja tästä tuli ihana!

Peitto on kooltaan noin 85 x 85 cm ja välissä on paksu vanu. Tikkasin peiton melko harvakseltaan, jotta muhkeus ja pehmeys säilyisivät. Peiton toinen puoli on värikästä eläinkuviollista puuvillaa, jota äitini oli ostanut metreittäin Jyskin alesta. Sopii mielestäni kivasti kokonaisuuteen. Muuten käytetyt kankaat ovat sieltä täältä palalootaan eksyneitä tilkkuja.

Peiton oikeaan alakulmaan tein paikan vauvan nimelle, joka tikataan siihen heti kun se selviää.

Pahoittelen, että olen ollut syksyn aikana kovin hidas vastailemaan kommenttilootan viesteihin ja vierailemaan muissa blogeissa. Toivonkin, että kevätauringon myötä saisin hippusen enemmän energiaa tehdä kaikkia niitä kivoja juttuja jotka ovat syksyn harmaudessa unohtuneet. Ihanaa alkanutta vuotta ihan jokaiselle!

Rimpsua tonttutytölle

Tässä joulun alla muistui mieleeni, että kangasvarastoni kätköissä majaili viime vuonna Metsolasta ostamani ihanainen piparijoustofrotee. Ihastuksissani esittelin sitä Neidille, ja voi kun olisitte nähneet toisen ilmeen. Toinen kulmakarva koholla ja katse viestitti selvää ylenkatsetta tyyliin "et voi olla tosissasi". Äidin oli otettava kovat keinot käyttöön. Runsain sanankääntein ja superlatiivein kuvailin Neidille millainen kaunis ja ihastuttava tanssimekko kankaasta valmistuisi. Ja viimeiseksi taikasanat, "joulupukkikin tykkäisi". 

Neiti on nykyään todella tarkka vaatteistaan. Kaikissa, mitä hän kelpuuttaa päälleen, täytyy olla pitkä helma ja jokin "juttu". Näiden kriteerien vuoksi mm. Marimekolta ostamani suloinen tunikatuliainen on jäänyt täysin käyttämättä. Nykyisin olenkin hyvin varovainen ostaessani tai ommellessani Neidille yhtään mitään päällepantavaa. Parasta on saada hyväksyntä heti alkumetreillä eli vaaterekillä, kirpparipöydässä tai kangaslaatikolla. Onneksi tästä piparimekosta tuli alkuvaikeuksien jälkeen selvä suosikki.

Malli: Green Butterfly, Ottobre 1/2012
Koko: 98
Kangas: Piparijoustofrotee Lasten Metsolasta
Modaukset: Hihat pitkinä ja resorilla

Nyt meillä on kiva ja jouluinen mekko jouluaattoa ja joulupukin odottelua varten.

Pienille varpaille

Tuntuu, että elän melkoisen vauvasateen keskellä. Ikisinkuksi aiemmin luulemani serkku sai viikko sitten pienen poikavauvan ja pienille varpaille piti tietenkin neuloa nopeasti jotain lämmikettä. Kunhan syksyn kiireet hellittävät, on pienelle tarkoitus ommella jotain muutakin päällepantavaa.

Tuulentupanen on jäänyt täysin tämän syksyn jalkoihin. Ihanaa pehmoista ja lämmintä on kyllä valmistunut, mutta valokuvaamiseen soveltuvat hetket ovat olleet kiven alla. Syksy on tuntunut todella pitkältä ja pimeältä. Toivottavasti pian saataisiin lunta, jotta hieman kirkastuisi; niin mieli kuin sääkin.

Ihanaa joulun odotusta kaikille! Meillä asennettiin jo ulkovalot tuomaan hieman valoa tuonne pimeän keskelle.

18 pientä elefanttia marssii näin...

Jos johonkin olen jumiutunut, niin tähän Jessica Trompin norsukuvioon. Se on päässyt koristamaan jo muutamaa vauvaslipoveria ja pipoa. Nyt käytin sitä jälleen. Tällä kertaa Neidin merinovillaneule kaipasi jotain pientä piristystä ja niinpä kaivoin tutun ja hyväksi havaitun kirjoneulekaavion esiin.

 

Takki itsessään meinasi päätyä jo purkuun. Neuloin aluksi hieman erilaisen kauluksen, enkä ollut siihen ollenkaan tyytyväinen. Itse asiassa koko takki alkoi tympiä samalla. Onneksi päätin kuitenkin kokeilla ihan yksinkertaista joustinneulekaulusta. Sehän toimi ja takkikin alkoi taas tuntua ihan mukiinmenevältä. 

Malli: Garnstudion vauvajakku omin muokkauksin

Lanka: Drops Merino Extra Fine

Koko: 92/98

Muuta: puunapit Nappi Kikasta

Parasta, että neuleen käyttäjä pitää villatakista oikein paljon. Takki onkin ollut päällä lankojen päättelystä saakka ja aina välillä leikkien lomasta kuuluu  laulu "Ykki pieni ehefantti maassii näin..."