Eläimellistä menoa

Töttöröö, sanoo noosu.

Tilasin Ikasyriltä syksyllä muutaman ihanan eläintrikoon, jotka muotoutuivat viime kuukausien kuluessa kahdeksi tunikaksi. Tästä ihanasta norsukuosista tuli ihan mun suosikki! Melko retro, tokaisi kuitenkin mies. Enkä voi sitä kieltää; varsinkaan, kun kaula-aukon huolitteluun on käytetty äidin kangaslaatikosta bongattua 80-luvun resoria. Aitoa retroa siis.

Kaava on sovellettu Juju-kirjan Maatuska-mekosta. Koko 90 oli aivan liian suuri meidän pienikokoiselle Neidille, joten kerran jouduin valmiin tunikan purkamaan ja pienentämään useilla senteillä. Kangas on muistaakseni jonkinlaista bambusekoitetta, joka on paksua ja todella pehmeää. Hieman harmittaa, etten ostanut kangasta enemmänkin. Siitä olisi voinut hurauttaa itsellekin jonkinlaisen kesätopin. Hitsi, olkaimeton kesätoppi yläosan smokkirypytyksin. Vähänkö siitä olis tullut hieno.

Kalastava karhu-trikoo muotoutui niin ikään yksinkertaiseksi tunikaksi. Ikasyriltä tuli myös kuosin väreihin sopiva raitatrikoo, josta hurauttelin legginssit äidin kätköistä löytyneillä Suuren Käsityölehden ikivanhoilla kaavoilla. Housuissa ei ole sivusaumoja ollenkaan. Tykkään tuosta mallista kovasti; niissä on jotenkin paljon vähemmän ommeltavaa :)

Pidin tuosta karhukuosista aluksi kovasti, mutta näin kevätauringon paistessa kuosi vaikuttaa tosi levottomalta ja vähän liian värikkäältä. Varsinkin jos tunikan yhdistää mätsääviin raitahousuihin...